Eli lapset tulevat jakamaan isomman makuuhuoneen ja me vanhemmat saamme pienen makuuhuoneen.
Muutokseen on monta syytä, mutta tässä siihen muutama.
Asunnossamme kuuluu kaikki äänet äärettömän hyvin läpi kämpän ja tarkoitan nyt ihan normaalilla puheäänellä puhuttaessa. Myös kaikkien naapurien elämisen äänet (suihku, sauna, ovet aukeaa ja menevät kiinni, puhe, huuto, riidat, mikroaaltouuni, blenderi, kahvinkeitin, musiikki ym ym). Toinen syy on se, että pieni makuuhuone on ollut aina kylmä. Ei ole kovin kiva, jos lapsen huoneessa on kylmä nukkua/leikkiä/olla.
Ja laitetaan vielä yksi syy - Emme pysty grillaamaan parvekkeella tai laittamaan väliseinän toisella puolella taulutelkkariin ääntä juuri ollenkaan, koska kaikki kuuluu selkeästi toiselle puolelle, jossa tyttäremme on tähän asti nukkunut.
Niin ja, lapsemme luonnollisesti leikkivät ja viettävät aikaa mielellään keskenään, joten miksi ei samaan huoneeseen !
Olen kehittänyt seuraavanlaisen suunnitelman lastenhuoneeseen, jonne muuttaa sekä eskarilainen tyttäremme, että ylihuomenna kolme vuotta täyttävä poikamme.
Kummankin lapsen sänky jää ennalleen. Pojalla Unipuun Jatkopuu sänky ja tyttärellä Jyskin runkopatjasänky. Tosin kuvasta poiketen kummassakin päässä yhtenäiset mustat jalat. Sängyt tulevat vierekkäisille seinille, joiden väliin yksi Kartellin Componibili. Sen päälle Ikean Fado pöytävalaisin, joka on ollut tyttärellämme Hänen syntymästään saakka.
Säilytyskalusteena jatkaa Ikean Kallax, jossa kuvasta poiketen kolme paria, lukittavia pyöriä alla ja valkoisia vetolaatikoita. Ikean PS Håvet vuodetuoli muuttaa mukana, mutta kokovalkoinen päällinen vaihtuu Vansta mustaan, jossa valkoiset tikkaukset. Lisäksi ajattelin vaihtaa verhoa eli Ikean Sofia metrikankaasta, yksi suora verho ja kummankin lapsen sängylle tyynynpäälliset itse ommelleen - Ou my god ! Suosituimmat lelut laitetaan muutamaan Lego säilytyslaatikkoon, joita voisi olla pari kappaletta ja eri kokoisia/värisiä. Loput, vaatteiden ym tavaroiden ohella huoneessa kiinteästi olevaan, kuuteen perusvalkoiseen vaatekaappiin.
H&M vuodevaatteista pojalla on jo Batman, tai niin kuin Hän itse sanoo "Pätkän" pussilakana setti. Tytölle vielä hankintalistalla on Panda pussilakana setti. Olen pitkään harkinnut ja harkinnut sellaista automattoa, joka korjattaisiin leikkien päätyttyä rullalle kaappiin, ei siis koko huoneen käyttömatoksi. Vaihtoehtoja oli lopulta kaksi. Päädyin H&M malliston automattoon, joka on myöskin hankintalistalla. Jossain vaiheessa niitä ei meinannut saada, mutta ainakin pari päivää sitten oli vielä verkkokaupassa tilattavissa.
Ja sitten se huoneen "oikea" matto...
Sellaista isommassa makuuhuoneessa ei ole tähän asti vielä ollutkaan. Myin kaikki ko. huoneen pienet matot viimeksi kirpparilla pois, joten nyt on hyvä aloittaa "puhtaalta lattialta".
Halusin sileäpintaisen, pölyämättömän, yksivärisen ja pehmeän maton. Löysin Googlen hakukoneella Lavlian puuvillamatot. Ihastuin samantien !
Otin Heihin yhteyttä ja kysyin isompaa kokoa, mitä verkkokaupassa oli sekä saatavuus tietoja, mutta en ole saanut vielä vastausta. Ajattelin kuvan mattokasan toiseksi alimmaista mattoa, musta kude ja valkoinen loimi. Asia siis jää toistaiseksi vielä auki.
Seinille kollaasin muodossa muutama Desenion juliste ja niihin kehykset. Kummallekin lapselle äidin omat suosikit.
Valaisimiksi laitan sitä mitä meiltä jo löytyy. Pyöritän niitä tilasta toiseen ja varastoakin ajattelin käydä penkomassa. Lisäksi torkkupeittoa sekä koristetyynyillä hallitusti väriä. Ja leluista vielä lisää !
Yksi systereistäni kysyi muutama viikko sitten, että mikä juttu tämä mustavalkoisuus oikein on? Tämä "mu-va syndrooma" löytyy sisarus-sarjasta 2/4 siskokselta. Minä allekirjoitan niistä toisen paikan. Jouduin oikein syventymään vastatakseni...hmm. Onhan mu-va ollut jo pitkään "trendikästä", mutta en minä ole koskaan trendien mukaan kotiani sisustanut. Se vain tuntuu hyvältä, omalta. Kai minä tarvitsen jotain selkeää/rajattua elämääni. Koska muuten kahden pienen lapsen arjen pyörittäminen lähes yksin, höystettynä kiireisellä, aina menossa olevalla yrittäjämiehellä on joskus lähellä kaaosmaista menoa.
Sitten pitäisikin suunnitella vielä meidän vanhempien, pieni makuuhuone.
Tai noh, sekin on jo valmiina...päässäni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti