Porin asuntomessut 2018

Tänä vuonna asuntomessut ovat Porin Karjarannassa, jossa 28 kohdetta. Dekon messulehti ilmestyi jo aikaisemmin ja se tuli selattua moneen kertaan läpi. Sen perusteella valitsin muutaman kohteen, jossa ajattelin käyväni, mutta osa vaihtui toisiin ja osassa en sittenkään käynyt. 

Varasimme Porin keskustasta Scandic hotellista huoneen jo hyvissä ajoin, ennen messujen alkua. Hyvä niin, sillä hotelli oli buukattu aivan täyteen messukävijöitä, häävieraita ja jopa itse hääpari näytti myös yöpyvän siellä. 

Hyppäsimme messubussin kyytiin keskustan pysäkiltä, joka vei meidät suoraan pääsisäänkäynnin eteen. Kätevää, eikö totta.

Ja heti pääsimme valkoiseen keittiöön, joka viehättää yhtälailla, kuin tumma. Artekin mustat A110 "käsikranaatti" riippuvalaisimet ovat aina muodissa. Niistä joko pitää, tai ei. Itselläni ne ovat pysyneet sisustushankintojen listalla jo kauan.

Lastenhuoneen vai pitäisikö sanoa teinin sänky oli kaikessa yksinkertaisuudessaan nerokas. Ja huom, tumman ja puun liitto.

Tämä olohuone oli kivan näköinen ja silmä hakeutui välittömästi kamelinväriseen, suureen sohvaan. Sisustus oli kiva ja suuren suuri akustiikkalevy työ toi mukavaa vaihtelua. Taljojen käyttöä sisustuksessa kesällä ihmetteli moni muukin ja olen samaa mieltä. Mutta takan valinta oli mielestäni oikein onnistunut.

Kohde numero 13, Talo Lintula oli Deko lehden tietojen perusteella ennakkosuosikkini ja ei se siitä muuksi muuttunut. 

Sisustukseltaan koti on esteetön, avara, valoisa ja ajaton – siis moderni, urbaani mummula ! Vaaleaa pintaa oli paljon, mutta puu toi siihen lämpimän ja kodikkaan vaikutelman. Mieleen hiipi Alvar Aallon tyyli - eteisen ja olohuoneen välissä pitkä rimoitus, joka muodostaa seinämän. Ikkunanpokat, liukuovet sekä sälekaihtimet, kaikki puuta. Lattia materiaaliksi oli valittu tammiparketti ja keittiössä oli käytetty tammea, valkoisien kaapinovien kera. 

Huomaatteko mikä olohuoneesta puuttuu? 

Sohvaa ei ole ollenkaan. Ajatelkaa tila täynnä porukkaa - lautapelit sekä pelikortit on juuri tuotu pöytään, jännitystä ja naurua. Juuri tällainen tila soveltuu tilanteeseen erinomaisesti. Ja muistakaa, koska kyseessä on moderni mummula, lastenlasten mennessä jo nukkumaan, tila muuttuu oivaksi aikuisten seurustelu tilaksi.

Tässä talossa ei ole lapsenlapsia unohdettu. Heille on oma huone, jossa voi yhtäaikaisesti majoittua jopa neljä lasta, koko seinän mittaisiin kerrossänkyihin. Vastapuoleisella seinällä on värikäs maailmankartta, joka on Art4u:n tuotantoa. Se on sijoitettu Mr Perswallin Secret Cities tapetin päälle. 

Pukuhuone, pesuhuone ja sauna jatkavat uskollisesti talon muuta tyyliä. Oli hienoa nähdä esimerkiksi sormipaneelin käyttöä laaja-alaisemmin, sillä sitä olin ajatellut oman kotimme saunamökkiin, niin ikään kuusikulmaisen "hunajakenno" laatan myötä.

Viime vuosina messuilla on näkynyt Drop altaita. Nämäkään messut eivät siis olleet poikkeus. Kohteen altaassa sattui olemaan poreet päällä ja mikäs niitä katsellessa kuumana kesäpäivänä. Olisipa voinut hypätä sekaan !

Kohde numero 26 oli Talo Haltijatar. Olen seurannut omistajien rakentamista instan kautta jo pitkään, joten odotukset olivat korkealla. Pintamateriaalit sekä väritys miellytti hyvin paljon silmää, mutta sisustus oli hienoinen pettymys. Mutta terassilta löysin monia kivoja juttuja.

Messuteemoja oli useampia, mutta itselleni läheisiksi nousi naapuruus, yhteisöllisyys sekä hyvä arki. Teemat näkyivät alueella hyvin. Samanlaista yhteisöllisyyden tunnetta itsekin toivoisin asuinalueeltamme, niin nykyiseltä kuin tonttimme ympäristöstäkin. 

Näytteille asettajien joukossa oli monenlaista nähtävää, joista tässä yksi mieleenpainuvimmista ratkaisuista.

Taiteilijoiden "teltassa" oli monta huoneellista eri taiteilijoiden töitä, joita pystyi hankkimaan myös itselleen. Kuvattavaa ja katseltavaa oli vaikka kuinka paljon. Ehdin kaiken ihmettelyn lomassa ottaa kuitenkin muutaman räpsyn. 

Mieleenpainuvimpana Hannamari Matikaisen työt. Niitä voisin ajatella ripustavani lastenhuoneisiin ja olohuoneeseen. Moderni ilme, tekniikka, väritys ja hahmojen tietynlainen ystävällisyys miellytti silmää.

Seuraavaksi olikin aika hypätä uudelleen messubussin kyytiin ja jäädä oikealla pysäkillä pois. Kävelimme puiston kautta takaisin hotellille, jossa pienen huilaamistauon jälkeen lähdettiin etsimään hyvää kahvipaikkaa. 

Sellainen löytyi heti jo muutaman korttelin päästä. Paikan nimi oli Petras Cafe ja niin kuin kuvasta näkyy, valikoimaa oli runsaasti ! Siinä meni hetki, että sai päätettyä mitä ottaa. Leivos, kahvi ja vesi olivat erittäin hyvä yhdistelmä. Voinkin esittää lämpimät suositteluni ko. paikalle, jos Porissa päin kahvihammasta alkaa kolottamaan. 

Illalla vielä ennen nukkumaanmenoa oli ihan pakko silmäillä nopeasti esitteet läpi, joita mies parkani urheasti kantoi kohteesta toiseen.

Kaiken kaikkiaan reissu oli kiva ja onnistunut. Paljon käveltiin (pelkästään messualueella 18 kilometriä), shoppailtiin keskustassa ja hieman pidemmälläkin sekä syötiin hyvin.

Seuraavaksi jätämme asuntomessut taakse, mutta Porin kierros jatkuu sisustusliikkeiden muodossa.