Avoppini ja vanhin systerini muistivat tekstiviestillä - miehenikin illan päälle hoksasi asian, pienen arvausleikin avustuksella. Systerini numero kolme piipahti illansuussa kahvilla ja toi mukanaan nimpparilahjana Peikonlehden. Se oli iloinen yllätys, josta kaunis kiitos systerille. Toivottavasti en tapa sitä ensimmäisen kuukauden aikana - täytyy googlettaa "poropeukaloille" tarkoitetut hoito-ohjeet.
Huomenna onkin tyttären viimeinen koulupäivä, ennen syyslomaa - Oi, sitä on odotettu ! Ja voin sanoa, että myös äiti on syysloman tarpeessa. Erityisesti odotan niitä aamuja, kun kännykän kelloa ei tarvitse torkuttaa uudelleen ja uudelleen, vaan saa heräillä kokonaan ilman kelloa.
Systeri varoitteli kahvittelun lomassa, että viikonloppuna pitäisi tulla kaveriksi "urakkaleipomaan". Toiveissa oli ainakin mustikkapiirakkaa ja mokkapaloja. Noh, leipominen on rentouttavaan eli täältä tullaan !!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti