Venetsialais huumaa

Jälleen on menty haipakkaa kyytiä eteenpäin ja ei ne tunnit vuorokaudesta edelleenkään riitä. Kumma juttu ! 

Eilen täällä rannikolla vietettiin kesän loppumisen juhlaa eli Venetsialaisia. Olen parina viimeisimpänä vuonna, samaisena juhlapäivänä ollut viettämässä ravintolailtaa ja se vaan on niin taianomainen hetki. Rantaviivan myötäisesti sytytetään ulkotulet ja raketit paukkuvat taivaalla, mitä uskomattomin värein ja muodoin. 

Tänä vuonna vietimme systerin pyöreitä vuosia mökillämme, Villa Nuutilla, joka täyttyi ihan mukavasti juhlakalun ystävistä ja tutuista. Rakettien pauke jäi meiltä tänä vuonna väliin, koska miehen piti seuraavana aamuna, eli tänään lähteä ajelemaan reissuhommiin.

Onneksi ehdimme kuitenkin viettää edellisen yön mökillä ja juhlapäivänä sitten saunoa, syödä hyvin ja huitoa pinjataa, tai niinkuin espanjassa sanotaan, piñata ! Miehen piti saada etukäteen pamauttaa pari rakettia ilmoille, joista toinen osoittautui suutariksi. Se suorastaan räjähti maassa ja mies oli luonnollisesti raketin vieressä. Sankka savu ilmaan ja mies sormet korvissa. Hetkeen ei kuulemma kuullut juuri mitään - Yllätys. Ja ne suojalasit ovatkin sitten asia ihan erikseen. Että näin meillä... Ottakaa opiksenne !

Raksaprojektimmekin on mennyt jälleen yksien kuvien verran eteenpäin, mutta niihin tuli kahden ikkunan muutos eli vielä hierotaan kuvia kohdilleen. Katsotaan, jos saisin Kannustalolta luvan julkistaa blogissa, myös Teille jotain nähtäväksi. Palaan siis vielä asiaan...

Nyt, öitä !